Varjokuvia.

Tatuointihiha, 6,5 euroa, River Island.
Kamujen ilmeet, priceless.

Kaunis varjokuvakoru lahja ystäviltä, muistaakseni Luxista.

Tune-Yards – You Yes You

Molly.

Sairaana ollessani katselin liikkuvia kuvia 80-luvulta, ja niistä kauneimmissa loisti John Hughes- teinielokuvien kirkkain tähti Molly Ringwald.


80-luvun loppupuolen elokuvia on mahtavaa katsoa, koska elokuvien puvustus on niin nykymuodin mukaista. Kukapa meistä ei haluaisi pukeutua kuin Duckie. Gotta love that kid.

Hauskaa Vappua!

Tanskassa vappu on huomattavasti pienimuotoisempi puistojuhla kuin Suomessa. Itse vietän vappua yksin, kevätflunssan kourissa, syöden kylmiä nakkeja, liian isoista perunoista tehtyä tanskalaista perunasalaattia sekä porkkanamuffinsseja.

OMG.

Hulivilijumalaprinssi Thorin seikkailuista kertova elokuva saapui ensi-iltaan täällä Tanskan maalla eilen, lähes kaksi viikkoa ennen Yhdysvaltojen ensi-iltaa. Kuten eilen kirjoittelin, elokuva oli yksi kesän eniten odottamistani blockbustereista eikä elokuva pettänyt, vaan oli juuri oikeissa suhteissa hauska, jännittävä ja eeppinen.

Elokuvan alussa Odin-jumalan hurjastelijapoika Thor heitetään maankamaralle ihmisten sekaan oppimaan nöyryyttä ja inhimillisyyttä. Samalla kun Thor oppii Natalie Portmanin esittämän Janen avustuksella elämään ihmisiksi telluksella, Thorin veli Loki juonittelee Odinin kruunua itselleen Asgårdissa. Monimutkainen, kahdessa eri universumissa kulkeva juonenkuljetus toimii yllättävän hyvin, eikä kumpaankaan ulottuvuuteen ehdi kyllästyä.

Koko elokuvan skenario jumalasta ihmisten joukossa on naurettava, ja tämä on onneksi tajuttu elokuvaa tehtäessä. Huumoria revitään paitsi Thorin voimasta, karuista viikinkitavoista niin myös norjan kielestä. Upealta näyttävä jumaltaivas Asgård on mielenkiintoinen ja maan päällä hämmennystä aiheuttavan Thorin seikkailuja seuraa mielellään. Itseäni väsytti hieman Iron Manistakin tutun SHIELD-organisaation tunkeminen tähänkin elokuvaan ja kaikille ensi-sarjakuvafilmatisoinneille tuttu kiire, mutta muuten Thor on toimiva, tyylikäs ja rento aloitus kesän actionjyrille.

Pakko vielä lopuksi antaa tunnustusta Marvelille hienoista sarjakuvafilmatisoinneista. Siinä missä DC Comics on tuottanut kultamunia jo valmiiksi tunnetuista hahmoista (Nolanin Batmanit, Superman Returns), Marvel on onnistunut hienosti esittelemään tuntemattomampia hahmojaan suurelle yleisölle hyvintehtyjen ja jopa älykkäiden viihde-elokuvien muodossa (X-Men,Iron Man ja Thor). Marvelin brändia koetellaan vielä kahteen kertaan tänä vuonna, kun X-Men: First Class ja Captain America saavat ensi-iltansa myöhemmin tänä kesänä.

Kesän elokuvat '11 vol.1.

Vapun myötä kesä kolkuttelee uhkaavasti ovella ja samalla myös vuoden suurimmat blockbuster-elokuvat. Tänä kesänä massiivielokuvien tulva on armoton ja uutta karkkiviihdettä saapuu teattereihin lähes joka viikonloppu. Kesällä 2011 Harry Potter -saaga saadaan viimein elokuvamuodossa päätökseensä, X-men ja Pirates of The Carribean rebootataan ja Thor, Green Lantern sekä Captain America tutustuttavat (varsinkin eurooppalaiset) katsojat uusiin supersankareihin. Kesän Pixar-annostuksesta vastaa hieman harmittavasti Cars 2. Näiden lisäksi teattereihin löntystelee jatko-osat ainakin Transformersseille, Kung Fu Pandalle ja pari kesää sitten huvittaneelle Kaamealle Kankkuselle. Indie-elokuvien ystävien euroja liikuttelevat ainakin Woody Allenin uusin Midnight In Paris, Terrence Malickin odotettu Tree of Life sekä elokuvafestareilta kehuja kerännyt brittikomedia Submarine.



Kesän ensi tuulahdukset puhaltavat kylmästä pohjolasta, kun ukkosenjumala Thor saapuu heiluttelemaan vasaraansa. Näyttelijänä paremmin tunnetun Kenneth Branaghin ohjaama Thor yrittää tänä vuonna samaa kuin Iron Man onnistuneesti kolme vuotta aiemmin eli esittelemään suurelle yleisölle ennestään melko tuntemattoman supersankarin oikeasti hyvän elokuvan kautta. Pohjolan mytologioista vaikutteita repivässä sarjakuvafilmatisoinnissa ukkosenjumala Thor heitetään ulos jumaltenkodista kasvamaan ihmisten pariin. Elokuvan 150 miljoonan dollarin budjetti, hienot näyttelijävalinnat (Chris Hemsworth, Natalie Portman, Anthony Hopkings) ja Marvelin kummallinen ohjaajavalinta johtavat toivottavasti muuhunkin kuin aivottamaan rymistelyyn. Trailereissa ei ole ollut oikein mitään tolkkua, mutta tästä huolimatta Thor on X-menin ohella kesäni odotetuinta popcorniviihdettä. Thorin menestys lippuluukuilla on tärkeää paitsi uuden elokuvasarjan niin myös Marvelin mahdottomuusprojektilta kuulostavan Avengers-elokuvan onnistumisen kannalta.

40 miljoonan dollarin palkkapussilla Tim Burtonin goottiluolasta houkuteltu Johnny Depp on jälleen kerran Jack Sparrow. Pirates Of The Carribean: Vierailla Vesillä pyrkii aloittamaan uuden merirosvoseikkailujen sarjan hylkäämällä suurimman osan vanhoista hahmoista ja tuomalla mukaan joukon uusia sekä uuden ohjaajan. Kolme ensimmäistä huvipuistoajeluun perustuvaa POTC elokuvaa olivat täydellisen harmitonta kesäviihdettä. Vanhanaikainen seikkailu ja romantiikka yhdistyivät juonen olemattomuuteen, Johnny Deppin keikutteluun sekä vaikuttaviin erikoistehosteisiin. Itselläni ei jaksa usko riittää piraattien uuteen tulemiseen. Vaikka maailma edelleen rakastaakin Deppiä ja ensimmäiset kolme elokuvaa tuottivat huimat kaksi miljardia dollaria, niin voi olla että laiva on seilannut ohi blockbustertuottaja Bruckheimerin kotisatamasta.

Kauhea Kankkunen oli kesän 2009 yllätyshitti. Huumesekoilupolttareiden jälkimainingeissa kahlannut komedia nauratti roisilla huumorilla, näyttelijöiden hyvällä kemialla sekä ennen kaikkea mahtavalla Zack Galifianakisilla. Tänä vuonna pojat lähtevät uudelle matkalle Bangkokiin ja ainakin trailereiden mukaan meno on melko järkyttävää tälläkin kertaa. Kaikesta hypestä huolimatta Kauhea Kankkunen ei ollut kovin hyvä tai edes hauska elokuva. Huumori rakennettiin liikaa ällistelyn, machoilun, turhan väkivallan ja parin kummallisen hahmon varaan ja luultavasti samaa on odotettavissa myös jatko-osalta. Yllätyshitissä on aina tietty löytämisen ja tuoreuden tuntua, joka aina menetetään jatko-osissa. Luultavasti menen katsomaan elokuvan, koska siinä on aina hervoton unelmamieheni Zack Galifianakis, mutta paljon muuta en elokuvalta uskalla odottaa.

Amsterdam.

Amsterdam oli ihana. Kanaalien varrella ilma oli täynnä puista lentäviä hiukkasia, aurinkoa sekä rentoa lomamieltä. Pyöräilevät paikalliset olivat pitkiä, kauniita ja hyvinpukeutuvia. Desing paistoi vinojen kanaalitalojen ikkunoista ja puistot olivat täynnä iloisia ihmisiä. Vaikka punaisten lyhtyjen alue teki surulliseksi ja ajoittaiset pilviveikot vaivaantuneeksi, haluan ehdottomasti takaisin.





Yltiöromanttisen Amsterdamin silloilla olisi ihanaa kävellä käsikädessä jonkun kanssa.

Dam.

Pääsiäislomalla Amsterdamissa.

The National – Runaway