GG.

Miksei kukaan kertonut minulle, että GGn uudet jaksot ovat alkaneet jo? Tavallaan inhoan kyseistä sarjaa, koska mahtavan ensimmäisen kauden jälkeen sarja on ollut aivotonta lapsellista kuraa. Hahmot eivät ole kehittyneet, kaikki ovat pian kuksineet kaikkien kanssa ja Blair on menettänyt kruununsa. Mutta silti jaksan yhä uudelleen palata sarjan ääreen, koska silloin tällöin kaiken glitterin ja teinimössön keskeltä vilahtaa lupaus paremmasta, ilkeämmästä ja iskevämmästä Gossip Girlistä.

Gossip Girl on ollut yksi viime vuosien suurimmista populaarikulttuurin ilmiöistä. Mm. koulupukuestetiikka ja hiuspantojen uusi tuleminen ovat todisteita tästä. GG on erikoinen tv-sarja siinä suhteessa, että sitä seurataan huomattavissa määrin myös netin kautta.

Ehkä GG:lle käy kuin OC:lle ja se kuolee omaan tyhmyyteensä, mutta siihen asti aion nauttia sarjan kirkkaimmista tähdistä, Leighton Meesterista ja Kristen Bellistä.

xoxo Mikko
kuva: RollingStone

The perfection that is Natalie Portman.

Täydellistä Natalie Portmania voi ihailla koskettavassa elokuvassa Brothers.

kuvat: www.natalie-p.org/

Kevät -> AURINKO -> uudet linssit

Aurinko häikäisee. Uudet aurinkolasit auttaa ongelmaan.

Two Door Cinema Club – I Can Talk

kuvat: asos.com

Indiemannen.

Tasa-arvo. Huomasin juuri, että blogiportaali indiedayssiin on lisätty pari miesblogia. Oli jo aikakin.
Dansa i Neonin tiesin jo ennestään, mutta uusi tuttavuus Tuukka vaikuttaa mielenkiintoiselta. Japani HAI!

On aina hauskaa löytää uusi, oikeasti mielenkiintoinen blogi. Tykkään selata blogia pitkälle taaksepäin omassa rauhassa.

Kasseista asiaa.

Viime aikoina olen hankkinut pari kassia, joissa kanniskella koko elämää ympäri kaupunkia. Olen urautunut kangaskassien käyttäjäksi. Ne ovat todella epäkäytännöllisiä, niistä jonkun tietyn asian etsiminen on tuskaa ja kaikki menee jotenkin epämääräisen suttuiseksi. Lisäksi unohdan aina välillä putsata kassejani, joten niiden pohjalta löytyy aina tosi epämääräistä kamaa. Mutta juuri niiden epämääräisyys ja kaiken nielevyys niissä viehättääkin.

Ensimmäisenä toppa/tuulipukulaukku. Laukku on sellaista sutisevaa tuulikangasta. Tämä on H&Mstä. Tätä voi pitää myös fagbagina lyhyemmillä hihnoilla, mutta luultavasti roikotan sitä vain olalla. Tykkään kiillosta, sutinasta ja koosta. Syö sisäänsä paljon kamaa. Palkkapäivän hairahdus.

(Tätä ostaessani huomasin, että mulla on edelleen asennevamma Hennesiä kohtaa. Luulen, että kaikki tietää mitä siellä on myynnissä ja tunnistaa heti, jos jokin tavara on sieltä. Tämä ei varmastikaan ole totta, mutta silti mietin niin aina. Melkein jäi kassi ostamatta.)

Seuraavana Lontoon ostos, joka jäi esittelemättä. Tämä kassi on lähes kaikilla, jotka ovat ikinä Beyond Retrossa käyneet, mutta en jaksa siitä välittää. Kassi on ehkä hiukan kookas, ja välillä pitää jopa ottaa extrakamaa mukaan menoon, jotta kassi ei näyttäisi liian tyhjältä.Pidän väristä, menosta ja ankkurista.

!!Beyond Retro Suomeen!!

Kolmas on tällä hetkellä e-hdoton suosikkini. Yksi kaverini tekee näitä silloin tällöin ja onnistuin saamaan käsiini yhden. Printti on hauska. Mieleen tulee höyhenpeitteinen karhu. Rakastan karhuja ja höyheniä. Ja kaikkea muutakin petoeläinestetiikkaa. Huippua on myös, että tässä on pitkä hihna. Olen tylsistynyt kangaskasseihin, joita pitää roikottaa kädessä kuin jotain pussipulloa.
Kassiasiat siis kunnossa.

(hihihihih)

Hauskaa pääsiäistä.

Normaali. Tavallinen.

Nuoruuteen kuuluu halu erottua muista. Mikäpä siinä? Nykyisin elämme yhteiskunnassa, jossa nuoruus kestää kauan yli 25. ikävuoden. Ei haluta asettua, tylsistyä, vajota normaliuteen. Normaalit ihmiset ovat lihavia, katsovat lauantai-iltaisin kolmosen massapaskaa tv:stä, käyttävät Crockseja, asuvat Espoossa tai landella ja nauttivat arjesta. Hyi. Ei kiitos. Normaalit ihmiset ajattelevat, että suurin osa leffoista on ok, Johnny Depp, Lauri Tähkä ja The Baseballs on ihania, ja fiorella-farkut myös. Normaaleilla ei ole makua. Ne vain ottavat vastaan ja hyväksyvät.

Totuushan on, että kaikki ovat normaaleja. Ja jos vielä et ole, tulet sitä olemaan. Nuorilla on liikaa aikaa välittää muista ja muiden mielipiteistä. Ei kukaan ole itse yksin koskaan erilainen, vaan vain verrattuna muihin. Tavallisuuden myöntäminen on itsensä löytämistä. Ei tarvitse välittää muista ja muiden mielipiteistä tai nostaa itseään jalustalle. On hyvä olla vain tavallinen minä, sillä se on ainutlaatuista minulle ja läheisilleni.

R.E.M. – Everybody Hurts

(Tokihan minä itse en ole tavallinen, vaan ihan tosi outo ja sekoboltsi.)