Petri laittaa kaiken omaisuutensa varastoon ja käy vuoden ajan hakemassa sieltä yhden tavaran päivässä. Tästä kiinnostavasta lähtökohdasta huolimatta dokumentista loppuvat jutut kesken ja alkuinnostuksen jälkeen elokuvaa vaivaa laiskuus sekä ideoiden puute.
Elokuvan yksi elävä idea on hyvä, mutta ajatustyö on jäänyt kesken. Sen sijaan, että elokuva pohtisi suomalaista kuluttamisen kulttuuria, taantuu se nopeasti yhden miehen ylipitkäksi Iholla-jaksoksi.
**
Ps. I LOVES IHOLLA!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti