Hauskaa Juhannusta!
24.6.2011
Sankt Hans Aften.
Tanskassa juhannusta vietettiin eilen torstaina. Täällä kyseinen juhla on nimeltään Sankt Hans Aften (Pyhän Hansin Ilta), mutta ihanan kotoisaa perusjuhannuksen viettoa se täälläkin on. Eilen Amager rannalla poltettiin roviota, juotiin viiniä ja kuunneltiin tanskalaista iskelmää.
20.6.2011
Kukkapaita Pariisista.
Kummallinen kahdesta eri ruutupaidasta tehty paita kirjailluin kukkasin. Ostettu Pariisin Maraisista.
Björk – Hyperballad
17.6.2011
Uutta vanhaa musiikkia.
Girls Aloudista tuttu Nicola Roberts on lähtenyt musiikkiurallaan hieman eri linjalle kuin bänditoverinsa Cheryl Cole. Kappale kuulostaa Gwen Stefanilta ja kertsi Justicelta, mutta ainakin itse tykkään.
Räppäri Rye-Rye miksaa Robynin parin vuoden takaista Be Mine hittiä kappaleessa Never Be Mine. Robyn saa aina kylmät väreet aikaan. Ja tytöt on stailattu tyylillä. Ja Robyn tanssii niin söpösti. Robynin tanssimista voi katsella myös ihanuuden uudella Call Your Girlfriend-videolla.
14.6.2011
Piiri pieni.
Kaipa se on niin, että ammatista riippumatta kaikki samalla alalla työskentelevät tuntevat toisensa. Näin myös julkkisten keskuudessa.
Madonna, Sting ja 2pac.
13.6.2011
Lars Von Trier: Melancholia.
Tanskalainen Lars Von Trier on yksi aikamme harvoja auteur-ohjaajia. Auteur-ohjaajat tekevät elokuviaan tinkimättömästi omien visioidensa ja mieltymyksiensä mukaan, yleisön, tuottajien tai suuryhtiöiden mielipiteistä välittämättä. Näille ohjaajille elokuva on taidelaji, joka kuvastaa heidän omaa vahvaa taiteellista näkemystään siitä millainen tarinankerronnan väline elokuva on. Muita tunnettuja auteur-ohjaajia ovat mm. Terrence Malick, Stanley Kudrick, Alfred Hitchcock sekä Aki Kaurismäki.
Von Trierin parin vuoden takainen Antichrist oli hätkähdyttävän vahva ja visuaalisuudessaan vastenmielinen elokuva vakavasta masennuksesta. Myös ohjaajan uusi elokuva Melancholia käsittelee lamauttavaa masennnusta ja sen vaikutuksia. Elokuvan ensimmäisessä osassa, Hollywoodin tanskalaisimman näköisen näyttelijän Kirsten Dunstin esittämä, masennuksesta kärsivä Justine hajoaa hääpäivänään ja ajelehtii ympäri siskonsa järjestämiä juhlia lohtua ja toivoa etsien. Toisessa osassa Justinen sisko Claire yrittää selvitä maailmanlopusta, vääjäämättömästä kuolemasta ja toivottomuudesta. Itsekin vakavaa masennusta sairastavan Trierin elokuva on enemmänkin kaksi erillistä elokuvaa; ensimmäinen kuvaa sairaan ihmisen ahdinkoa ja toinen lopun vääjäämättömyyttä.
On sääli, että ohjaajan lapselliset natsi-kommentit Cannesissa varastivat huomion Trierin hienolta elokuvalta. Visuaalisesta virheettömän kaunis elokuva rakentaa mielenkiintoisen kontrastin ihmismielen järjettömyyden sekä painostavan, mielikuvituksellisen maailmanloppu- tunnelmoinnin välille.
ps. Ja etteivät perusasiat unohtuisi: Skargråååårrhhdd!
Von Trierin parin vuoden takainen Antichrist oli hätkähdyttävän vahva ja visuaalisuudessaan vastenmielinen elokuva vakavasta masennuksesta. Myös ohjaajan uusi elokuva Melancholia käsittelee lamauttavaa masennnusta ja sen vaikutuksia. Elokuvan ensimmäisessä osassa, Hollywoodin tanskalaisimman näköisen näyttelijän Kirsten Dunstin esittämä, masennuksesta kärsivä Justine hajoaa hääpäivänään ja ajelehtii ympäri siskonsa järjestämiä juhlia lohtua ja toivoa etsien. Toisessa osassa Justinen sisko Claire yrittää selvitä maailmanlopusta, vääjäämättömästä kuolemasta ja toivottomuudesta. Itsekin vakavaa masennusta sairastavan Trierin elokuva on enemmänkin kaksi erillistä elokuvaa; ensimmäinen kuvaa sairaan ihmisen ahdinkoa ja toinen lopun vääjäämättömyyttä.
On sääli, että ohjaajan lapselliset natsi-kommentit Cannesissa varastivat huomion Trierin hienolta elokuvalta. Visuaalisesta virheettömän kaunis elokuva rakentaa mielenkiintoisen kontrastin ihmismielen järjettömyyden sekä painostavan, mielikuvituksellisen maailmanloppu- tunnelmoinnin välille.
ps. Ja etteivät perusasiat unohtuisi: Skargråååårrhhdd!
12.6.2011
X-men: First Class.
Viimeisenä Madrid-päivänä satoi vettä, ja tästä syystä vetäydyin leffateatterin suojaan katsomaan uutta X-Menia. Espanjalaiseen tapaan elokuva alkoi 15 minuuttia myöhässä, jota seurasi noin 1/2 tuntia espanjalaisia puhelinmainoksia sekä amerikkalaisten toimintaelokuvien trailereita espanjaksi dubattuna. Ja kyllähän se Optimus Prime kuulosti lystikkäältä espanjaksi.
Itse elokuvaan petyin. Osittain tästä saan syyttää itseäni, sillä kuten aiemmin olen kirjoitellut, odotin elokuvalta paljon. Odotin elokuvalta sitä samaa, mikä kahdesta ensimmäisestä X-Men elokuvasta teki hyviä elokuvia: älykkyyttä, ihmissuhteita ja toimintaa oikeassa suhteessa. Toki uudessakin elokuvassa hahmojen väliset suhteet saavat enemmän aikaa kuin toimintaelokuvissa keskimäärin ja toimintakin on näyttävää, mutta älykkyys puuttuu. Vaikka elokuva on suurimmilta osin roolitettu hienosti, on elokuvasta saatu tehtyä jotenkin harmittavan lapsellinen ja tyhmä. Kylmä-sota tematiikka maistuu pölyiseltä, James McAvoyn esittämä Xavier on isä-roolissaan lähinnä ärsyttävä ja osa uusista hahmoista on vain tyhmiä (keijutyttö Angel?) eikä asiaa auta, että hahmoja on elokuvaan kestoon nähden aivan liikaa. Kiinnostavimmat jännitteet rakennetaan tietenkin Xavierin ja Magneton välille, ja myös Jennifer Lawrencen esittämä Mystiqueen tuodaan uutta syvyyttä.
Ei X-Men: First Class ehkä ole edes kovin huono elokuva. Se on vain turha ja valitettavan jäykkä ensimmäinen osa oletettavalle trilogialle. Michael Fassbender on kuitenkin hieno, silmää miellyttävä valinta Magneton rooliin ja Mystiquen ja Xavierin suhteelta on jatko-osissa lupa odottaa jotain syvempää.
January Jonesia käy sääliksi. Tyttö parka oli elokuvassa tungettu mitä pienimpiin 60-luvun puputyttöasuihin, jotka upea January täyttikin mallikkaasti. Harmi vain, että lahjakkuus ja säteily puuttuvat. Toivottavasti Jones pian saisi sen Bond-tyttö roolin, johon hänet on suunniteltu ja tekisi tilaa oikeille näyttelijöille.
Itse elokuvaan petyin. Osittain tästä saan syyttää itseäni, sillä kuten aiemmin olen kirjoitellut, odotin elokuvalta paljon. Odotin elokuvalta sitä samaa, mikä kahdesta ensimmäisestä X-Men elokuvasta teki hyviä elokuvia: älykkyyttä, ihmissuhteita ja toimintaa oikeassa suhteessa. Toki uudessakin elokuvassa hahmojen väliset suhteet saavat enemmän aikaa kuin toimintaelokuvissa keskimäärin ja toimintakin on näyttävää, mutta älykkyys puuttuu. Vaikka elokuva on suurimmilta osin roolitettu hienosti, on elokuvasta saatu tehtyä jotenkin harmittavan lapsellinen ja tyhmä. Kylmä-sota tematiikka maistuu pölyiseltä, James McAvoyn esittämä Xavier on isä-roolissaan lähinnä ärsyttävä ja osa uusista hahmoista on vain tyhmiä (keijutyttö Angel?) eikä asiaa auta, että hahmoja on elokuvaan kestoon nähden aivan liikaa. Kiinnostavimmat jännitteet rakennetaan tietenkin Xavierin ja Magneton välille, ja myös Jennifer Lawrencen esittämä Mystiqueen tuodaan uutta syvyyttä.
Ei X-Men: First Class ehkä ole edes kovin huono elokuva. Se on vain turha ja valitettavan jäykkä ensimmäinen osa oletettavalle trilogialle. Michael Fassbender on kuitenkin hieno, silmää miellyttävä valinta Magneton rooliin ja Mystiquen ja Xavierin suhteelta on jatko-osissa lupa odottaa jotain syvempää.
January Jonesia käy sääliksi. Tyttö parka oli elokuvassa tungettu mitä pienimpiin 60-luvun puputyttöasuihin, jotka upea January täyttikin mallikkaasti. Harmi vain, että lahjakkuus ja säteily puuttuvat. Toivottavasti Jones pian saisi sen Bond-tyttö roolin, johon hänet on suunniteltu ja tekisi tilaa oikeille näyttelijöille.
11.6.2011
Space Invaders in Paris.
Kasaripeli Space Invadersin hahmojen spottailu Pariisin katukuvasta on oivaa ajanvietettä. Kuuleman mukaan 1000:s hahmo ilmestyi Pariisiin viime viikon tiistaina.
http://www.space-invaders.com
6.6.2011
Lontoo.
Reissussa: Lontoo 6.- 10.6.
Ihana Lontoo saa kunnia olla ensimmäinen Euroopan kaupunki (Tukholmaa ja Tallinnaa lukuunottamatta), jossa käyn toista kertaa. Viimeksi Lontoo oli kuuluisan sateinen, harmaa ja kylmä. Kesäinen Lontoo on siis vielä kokematta.
Glasvegas – Dream Dream Dreaming
1.6.2011
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
