Tronissa kaikki on viekoittelevan kiiltävää, tummaa ja sileää. Koko elokuvassa ei ole ainuttakaan naarmua tai mattapintaa, vaan maailma on nerokkaasti rakennettu yhteensulautuneista monikulmioista, valtavista suorista pinnoista ja kaksivärisistä valojuovista. Tronissa myös 3d toimii. 3d astuu mukaan vasta matriisiin siirryttäessä, eikä sitä tällöinkään tyrkytetä vaan sitä käytetään toimivana tehostekeinona, joka entisestään vahvistaa tietokonemaailman modernia voimaa.
Hienoa taidetta ja sen aiheuttamaa tunnekuohua on vaikea pukea sanoiksi. Näin myös Tronin kohdalla. Vaikka sanaa on käytetty liikaa ja usein täysin väärissä yhteyksissä, ei Tronin paluuta voi kuvailla kuin yhdellä sanalla: cool.
Ja elokuvasta ei tee yhtään vähemmän tyylikästä se, että sen musiikeista on vastuussa DAFT PUNK!
Daft Punk – Derezzed
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti